top of page

Kuka lohduttaisi uupunutta?

Olen jouluna 2019 työterveyslääkärissä kun perheeni sairastelu ja kuume on jatkunut 10 päivää.

Lääkäri määrää lepoa ja antaa 2 päivää sairauslomaa. Purskahdan itkuun ja kysyn loppuuko tämä

koskaan. En edes tiedä mitä ”tällä” tarkoitan: ehkä kuumetta, ehkä päiväkodin tautikierrettä, ehkä

kasaantuvia töitä, ehkä sen talven jatkuvaa lumentuloa. Lääkäri katsoo tyhjin silmin kohti ja sanoo

että ehkä. Menen kotiin ja jatkan elämää. Teen sinä talvena vielä vaikka mitä. Lanseeraan uuden

mainostoimiston, matkustan Helsingin ja Lontoon väliä, askartelen ystävänpäiväkortit, matkustan

perheen kanssa Kanarialle.





Puoli vuotta myöhemmin minut viedään taas lääkäriin, ei omasta aloitteesta vaan mieheni. Ajamme kesälomalla kesämökiltä Helsinkiin, itken koko matkan ja itken vielä lääkärissäkin - kunnes hän kysyy että miten palaudun arjessani. En osaa vastata. En edes tiedä mitä sana tarkoittaa. Lääkäri määrää 2 viikkoa sairaslomaa ja kun olen kävelemässä vastaanotolta ulos hän sanoo, että mene huomenna vaikka päiväleffaan. Se tuntuu järjettömältä ajatukselta ja lääkäri täysin ammattitaidottomalta.


Tämä oli mun ensimmäinen uupuminen ja loppuunpalaminen. Yksinkertaisesti kulutin voimani

loppuun ja sammuin. Tämän jälkeen palasin vielä mainosalalle, vedin tiimejä, vastasin

liiketoiminnasta, luotsasin organisaation pandemian läpi. Työntekijöitä paloi loppuun,

toimitusjohtaja käyttäytyi huonosti, omistajat kiukutteli. Aloin ajatella että tästä pitää olla parempi

versio, näitä ihmisiä pitää pystyä auttamaan muutenkin kuin soittamalla heille sairauslomalla että

miten voit ja milloin palaat töihin.


Päivämme ovat täynnä asioita, jotka kohottavat vireystilaamme ja käynnistävät elimistössä

stressireaktion. Se saa meidät toimimaan. Pitkittynyt stressi vaikuttaa kuitenkin kehoomme ja

mieleemme monella eri tavalla. Keho ikään kuin jumittuu uuteen kaavaan ja tunnemme olomme

jatkuvasti levottomaksi, käyttäydymme harkitsemattomasti, emme pysty lepäämään saati sitten

nukkumaan, olo on tyhjä ja toiminta autopilotilla.


Tietoinen palautuminen edistää ihmisen hyvinvointia ja toimintakykyä. Yksilölle ominainen

sydämen syke, verenpaine ja hengitystiheys palaavat. Rauhallisuuden ja turvan tunne, energinen

ja keskittynyt olo. Usein keinot päästä tähän on vaan hukassa.


Ihmisen stressireaktio ja hermosto toimivat täysin itsenäisesti, mutta palautumiseen on tapoja, joita voit tietoisesti ottaa käyttöön. Palautumista voi harjoitella - kuin mitä tahansa taitoa tai vaikka lihasta.


Opiskelin stressin oireiden tunnistamista sekä oireisiin puuttumista lääkäreiden ja

psykoterapeuttien johdolla. Palautumisvalmennuksessa saat minulta tukea rauhoittumiseen ja

pysähtymiseen. Valmentajana olen myös koulutettu kuuntelija, jolle voi puhua. Puhuminen niin ettei tunteita tarvitse suodattaa on muuten tutkitusti yksi palauttavimmista asioista.


Et tarvitse taikakeinoja, äärimmäistä kurinalaisuutta, kuureja tai parantajaa. Mutta toisen ihmisen

säännöllinen tapaaminen ja tuki ovat loistava keino lisätä omia voimia ja päästä levottomasta

ylivireydestä tai painavasta alivireydestä takaisin omaan tasapainoon.



 


Niina valmentaa ja ohjaa sekä yksityisasiakkaita että ryhmiä. Palautumisvalmennus on määräaikainen prosessi, jossa etsitään sopivia keinoja omaan arkeen ja kokeillaan kehon ja mielen rauhoittamisen tekniikoita. Harjoitukset sopivat kaikille, et tarvitse liikuntataustaa.
Palautumisvalmentaja Niina

Niina valmentaa ja ohjaa sekä yksityisasiakkaita että ryhmiä. Palautumisvalmennus on

määräaikainen prosessi, jossa etsitään sopivia keinoja omaan arkeen ja kokeillaan kehon ja mielen rauhoittamisen tekniikoita. Harjoitukset sopivat kaikille, et tarvitse liikuntataustaa.

Comments


bottom of page